PYYDÄ TARJOUS

Ota yhteyttä ja pyydä tarjous! Sovitaan tapaaminen, käydään läpi tavoitteenne ja annamme tarjouksen liiketoiminnallenne sopivasta ratkaisusta.

Seuraa meitä Somessa

Identiteetin varastaminen

Identiteetin varastaminen

Identiteetin varastaminen

Mennyt on tae tulevasta

Olen usein miettinyt, miltähän tuntuisi olla joku toinen? Voisi vihdoinkin ymmärtää, miksi ihmiset toimivat kuten toimivat. Valitettavasti realiteetit ovat kuitenkin kovasti pohdintojani vastaan. Vaikka mitä tekisi, ei minusta saisi esimerkiksi Donald Trumpia. Hänellä kun hiukset ovat aina niin hyvin. Bad Hair Day lie hänen kohdallaan vain kaukainen kaiku. Eikä minusta kyllä muutenkaan olisi hänen identiteettiään omaksumaan. Sen verran vekkuli mies kuitenkin…

Nyt kun ingressi on saanut NSA:n hereille, voimmekin siirtyä varsinaiseen aiheeseen. Eli identiteettiin. Tai oikeammin sen varastamiseen. Aiheesta on eri medioissa uutisoitu viime päivinä varsin näkyvästi. Ja syytä onkin, sillä kohdalle sattuessa kyseessä voi olla koko elämän turmeleva tapahtuma. Iltalehden otsikko viime kesältä kertonee olennaisimman – ”Identiteettivarkaus pilasi elämän – tuntematon nainen synnytti Ninan nimissä”. Sillä lailla! Vanhaa mainosta lainatakseni: How low can you go?

Identiteetti on siinä mielessä hassu kapistus, että sitä ei syntymässä valmiina saa, vaan sitä joutuu rakentamaan koko ikänsä.  Jos hyvin käy, voi kuollessaan todeta eläneensä sopusoinnussa itsensä, arvojensa ja valintojensa kanssa. Että näin. Mutta eipä mennä asioiden edelle, vaan palataan vielä hetkeksi alkuun, eli syntymään. Yksi terveen identiteetin rakentamiseen vaikuttava tekijä on mahdollisuus ja kyky toteuttaa itseään. Vääjäämättä tuleekin mieleen kysymys, kokeeko toisen nimissä synnyttävä ihminen toteuttavansa itseään? Vai olisiko kyse jostain ihan muusta?

“To live outside the law, you must be honest” totesi Dylan vuonna 1966. Silloin lause oli lähinnä hauska sanaleikki, mutta nykyään se voisi hyvinkin olla yksi vastaus edellä esitettyyn kysymykseen. Kuten tunnettua, suurin osa ihmisistä on rehellisiä. Mutta aina on ollut, ja aina myös tulee olemaan, niitä ei niin rehellisiä ihmisiä. Ja osalle heistä oman identiteetin vaihtaminen hetkellisesti toiseen, siis vaikkapa Ninan, ei liiemmälti omaatuntoa kolkuttele. Rehellisen elämän eläminen epärehellisenä houkuttelee enemmän. Ja kun tuntee keinot, ei sulkeutuva ovi ole ongelma. Toinen on jo rakosellaan.

Vaikka Suomessa identiteettivarkaudesta tuli rikos vasta syyskuussa 2015, ei kyseessä ole mikään uusi asia. Jonain toisena on esiinnytty kautta aikain. Milloin putkimiehenä, milloin kaasumittarin lukijana. Lähes kaikissa tapauksissa on kuitenkin ollut yhteinen nimittäjä. Hyödyntavoittelu toisen kustannuksella. Käytännön esimerkkinä mieleeni tulee nuoruuden tuttuni, joka ”lainasi” esimiehensä käyntikortteja tehdäkseen vaikutuksen naistentasseissa. Muuten hyvä, mutta illan aikana uusi etunimi unohtui ja kovalla työllä rakennettu johtajaimago haihtui jo ennen kuin se ehti tiivistyä.

Maailma on noista päivistä muuttunut. Käyntikortit ovat muuttuneet sosiaaliseksi mediaksi ja hyödyntavoittelu yhä härskimmiksi. Ja samalla oman identiteetin suojaaminen aina vaan vaikeammaksi. Siitä kielii myös kylmät luvut. Tähän mennessä identiteettivarkauksia on ilmoitettu poliisille jo reilusti yli 2 000 kappaletta. Ja lisää tulee noin 50 kpl viikkovauhtia. Eli pikkujutusta ei todellakaan ole kyse.

Mitä asialle voisi sitten tehdä? Kuten todettua, epärehellisiä ihmisiä tulee aina olemaan, joten juurisyyn poistaminen ei nyt auta. On siis panostettava suojautumiseen. Tämä ei tarkoita tekniikkaa, vaan kaikkea toimintaa asennetta unohtamatta. EU:n tietosuoja-asetus edellyttää tuntuvien sakkojen uhalla henkilötietoja käsittelevien organisaatioiden varmistavan tietosuojan maksimaalisen toteutumisen kaikessa toiminnassaan. Malli on hyvä, mutta ei oletusarvoisesti yllä kotiin asti. Katseet onkin käännettävä ihmiseen ja ihmisen päivittäisiin toimiin. Tietoturvaa ei enää voi jakaa työpaikan ja kodin kesken. Sitä on lähestyttävä kokonaisuutena ja vieläpä 24/7 -pohjalta. Uskallan väittää, että vain murto-osa ihmisistä tulee ylipäätään ajatelleeksi itseensä liittyvää tietoturvallisuutta. Virallisia dokumentteja heitetään edelleen surutta jätepaperin joukkoon muiden löydettäväksi. Täytyy vain toivoa, että henkilötunnuksen sisältävän dokumentin löytäjä osuu suureen enemmistöön. Tosin he taitavat harvemmin kaivella jätepaperiastioita. Eli fiksuinta on hävittää dokumentit ihan muilla keinoin. Muuten saattaa, edesmennyttä naapuriani lainatakseni, kehkeytyä ihan pirullinen ralli.

Fakta

Kuka tahansa voi joutua identiteettivarkauden kohteeksi. On hyvä muistaa, että identiteettivarkaus on rikos, joka voi johtaa kymmenien tuhansien eurojen vahinkoihin. Siksi siitä tulee aina ilmoittaa poliisille.

Fordione Oy on panostanut ihmislähtöiseen tietoturvallisuuteen. Kehittämämme Tietoturvallisuuden Toiminnanohjaus™ auttaa hallitsemaan organisaation tietoturvallisuutta kokonaisuutena. Henkilöstön vapaa-ajan turvaamista  unohtamatta.

Kirjoittaja: Matti Timonen on yksi Fordione Oy:n perustajista