ETÄTYÖ JA TIETOTURVA

Koronapandemian vuoksi maailma ei ole enää entisensä, mm. etätyö aiheuttaa merkittäviä muutoksia työelämään ja muutos heijastuu globaalisti koko yhteiskuntaan, koska etätyö sekä etäopetus ovat tulleet jäädäkseen ja saattavat jatkaa kasvuaan tästä eteenpäin. Painetta siihen tulee myös ilmastonmuutoksen takia, koska myös työmatkaliikenne on osittain korvattavissa etätyöllä.

Organisaatiot ovat varautuneet huonosti etätyön tietoturvallisuusuhkiin, niiden tulee kuitenkin tiedostaa oma vastuunsa riskien minimoimisessa, sillä tämä ei ole sellainen asia, josta viranomaisten pitäisi huolehtia yritysten ja organisaatioiden puolesta.

Laaja siirtymä etätyöhön lisäsi myös suojaamattomien laitteiden määrän verkoissa. Kehityssuunta on huolestuttava, koska Internetiin näkyvät etäyhteyspalvelut altistavat laitteet ja käyttäjät mahdollisten haavoittuvuuksien hyödyntämiselle. Rikolliset etsivät murrettavia palveluita verkosta automatisoidusti ja yrittävät tunkeutua niihin. Pahimmissa tapauksissa hakkerit voivat murtautua kodin kautta työpaikan verkkoon. Kukaan tuskin haluaa olla se työntekijä, jonka todetaan olleen koko yritysverkon saastuttaneen haittaohjelman alkuperä. Saatat kuitenkin tietämättäsi toimia yritykseen kohdistuvan hyökkäyksen murtokohtana. On myös hyvä muistaa, että rikollisilla on tapana käyttää huijaus- ja kalasteluviesteissään ajankohtaisia teemoja kuten korona

On myös huomioitava mitä etätyön järjestäminen vaatii luottamuksellisen tiedon käsittelyssä, asiakasturva, tietoturva ja tietosuoja huomioiden. Kotona olosuhteet saattavat olla vaihtelevassa kunnossa, siksi etätyötä tehtäessä tulee noudattaa soveltuvin osin kaikkia samoja turvallisuusperiaatteita kuin varsinaisissa toimitiloissa suoritettavassa työssä. Työntekijän on myös sitouduttava noudattamaan etätyössä samaa salassapitovelvollisuutta, jota häneltä työssä ollessa normaalistikin edellytetään.

Näillä vinkeillä varmistat, ettet tule huijatuksi ainakaan oman hölmöilysi takia

Työasioita ei kailoteta julkisissa liikennevälineissä eikä salassa pidettäviä asioita puhuta edes perheen kesken kotona. Epäilyttäviä linkkejä ei avata ja saaduista huijausviesteistä ja mahdollisista huijausyrityksistä tulee aina ilmoittaa tietoturvasta vastaavalle henkilölle tai esihenkilölle, eikä henkilötietoja sisältäviä dokumentteja lähetetä salaamattomalla sähköpostilla. Riskin toteutumisen voi usein välttää sillä, että pysähtyy hetkeksi miettimään ennen kuin toimii.

Tee päivitykset ajallaan

Kun teet päivitykset ajallaan, haittaohjelmat eivät pääse käyttöliittymän aukoista läpi. Haittaohjelmaa kannattaa epäillä, jos kone hidastuu yhtäkkisesti tai käyttäytyy muuten oudosti. Ongelmasta voivat kertoa esimerkiksi haittaohjelmasta varoittavat ponnahdusikkunat, ilmoitukset joissa kerrotaan, että tietoturvaa tarkistetaan ja yhtäkkisesti aukeava selaimen ehdotus tallentaa tai suorittaa jokin tiedosto.

Huolehdi ajantasaisesta virustorjuntaohjelmasta

Koneelle kannattaa ladata laadukas virustorjuntaohjelma. Myös virustorjunta tulee pitää ajan tasalla ja tehdä päivitykset. Virustorjuntaohjelman tulee olla aina toiminnassa ja tarkistaa, onko ohjelmisto päivittynyt.

Älä käytä samaa salasanaa monessa palvelussa

Tähän syyllistyy moni. Kun on keksinyt yhden hyvän salasanan, sitä sitten käytetään jokaisessa mahdollisessa paikassa. Käytäntöön liittyy vain se ongelma, että jos salasana murretaan, murtajalla on nyt pääsy kaikkiin palveluihin, joissa käytät samaa salasanaa.

Käytä sellaisia salasanoja, jotka ovat pitkiä, mutta kuitenkin helposti muistettavissa. Esimerkiksi runonpätkä voi toimia hyvänä salasanana, kun sitä muokkaa erikoismerkein.  Tärkeintä on, että salasanat ovat riittävän vahvoja ja jokaiseen palveluun käytetään eri salasanaa.

Käytä myös eri selaimia eri tarkoituksiin: esimerkiksi Facebook yhdellä selaimella, sähköposti toisella ja pankkiasiat kolmannella. Eri selaimia käyttämällä voi välttyä tietyltä profiloinnilta, jota tehdään selaimen evästeiden perusteella. Esimerkiksi pankkiasioiden hoitamiseen voi käyttää selaimen yksityistilaa, jolloin selaimen ei pitäisi tallentaa evästeitä.

Epäilyttävän sähköpostin tunnusmerkit

  • Viestissä vedotaan kiireeseen
  • Lähettäjän sähköposti ei ole uskottava. Kiinnitä huomiota sähköpostiosoitteen muotoon kuten lähettäjän nimeen ja epätyypilliseen verkkotunnukseen
  • Viestissä vedotaan kohdehenkilön korkeaan asemaan
  • Viestissä vedotaan pelkoon maksamatta jättämisen seuraamuksista
  • Viestissä on linkki, jonka kohde on tuntematon. Tarkista ensimmäisenä linkin kohde viemällä kursori linkin päälle klikkaamatta itse linkkiä. Jos epäilet vähääkään viestin aitoutta, älä avaa mitään linkkejä.

Muista myös…

Yhteisten ohjeiden ja tiedostojen täytyy olla kaikkien löydettävissä ja saatavilla, milloin tahansa ja missä tahansa. Toki jotkut tiedot voivat olla saatavilla vain tietyllä organisaatiotasolla. Kuitenkaan minkään tiedon ei pitäisi olla vain yhden ihmisen tiedossa missään vaiheessa. Älä rakenna itsestäsi työyhteisöä hidastavaa pullonkaulaa rajoittamalla tiedonsaantia.

Tarkista osoitetiedot

Kun hoidat esimerkiksi pankkiasioita tai teet ostoksia verkossa, muista aina tarkistaa osoiteriviltä, että käytössä on salattu yhteys. Salatun yhteyden tunnistaa osoitteen alkuosasta, jossa www-osoite alkaa muodossa https://. Mikäli yhteys ei ole salattu, et voi luottaa siihen, että joku ylimääräinen osapuoli ei pääse käsiksi esimerkiksi luottokorttitietoihisi. Älä myöskään kopioi suoraan url-osoitetta esim. sähköpostiviestistä vaan kirjoita se selaimen osoiteriville.

Toimitusjohtajahuijaus

Toimitusjohtajahuijauksessa huijarit lähettävät toimitusjohtajan tai muun avainhenkilön nimissä sähköpostia ja yrittävät saada esim. maksuliikennettä hoitavan henkilön tekemään tilisiirtoja rikollisten tileille. Jos epäilee sähköpostin aitoutta, kannattaa klikata Vastaa-toimintoa. Tällöin todellisen meiliosoitteen pitäisi tulla näkyville. Jos toimitus- tai talousjohtajan käyttämä sähköpostiosoite on esimerkiksi TJ@yritys.fi, rikolliset ovat saattaneet lähettää huijausviestejä osoitteesta TJ@yritys1.fi. Mikäli hiemankin epäilee viestin aitoutta, tulee se varmistaa esimerkiksi puhelinsoitolla. Tarkistus kannattaa tehdä etenkin epätavallisissa tilisiirroissa tai muissa tavanomaisesta toiminnasta poikkeavissa tilanteissa.

Nykyisin myös suorat puhelinsoitot ovat yleistyneet. Näissä puheluissa soittaja voi esiintyä esimerkiksi Microsoftin tukihenkilönä. Tällä varjolla hän yrittää saada yhteyden tietokoneeseesi ja sitä kautta haltuunsa esimerkiksi henkilötietosi ja pankkiyhteystietosi. Älä koskaan anna puhelimessa tietoja, jotka sisältävät salasanoja, henkilötietoja tai muita yksilöiviä tietoja.

Sosiaalinen media

Facebookissa tai muussa sosiaalisen median palvelussa kerrottuja tietoja voidaan käyttää haitanteossa ja rikollisissa tarkoituksissa. Monesti tiedot päätyvät isompaan levitykseen kuin alun perin oli tarkoitus. Siihen voi liittyä monia uhkia. Samalla tavalla kuin kotiosoitteen kertominen, myös matkojen kehuminen voi helpottaa rikollisten työtä huomattavasti. Jo vuonna 2010 uutisoitiin siitä, kuinka varasliiga valitsi kohteensa sosiaalisen median lomakuvien perusteella. Ja kuten monesti on todettu, kerran internetiin ladattua tai kirjoitettua asiaa ei enää saa sieltä lopullisesti pois.

Kun lataat puhelimeesi uutta sovellusta, kannattaa tarkistaa, millaisiin tietoihin sovellus pääsee käsiksi. Tarvitsetko todella sovelluksen, joka vaatii oikeudet puhelutietoihisi ja tekstiviesteihisi? Yksityisiä tietojasi voidaan näin myydä eteenpäin, joten ei ole mitään takuita siitä, minne ne päätyvät.

…tiedot, jotka kiinnostavat verkkorikollisia

  • Tiedot, jotka ovat muunnettavissa rahaksi sellaisenaan
  • Tiedot, jotka ovat hyödynnettävissä rikosten tekemiseen, kuten
    • Liikesalaisuudet
    • Henkilö- ja terveystiedot
    • Käyttäjätunnukset ja salasanat
    • Maksukorttitiedot

Älä luovuta arkaluontoisia tietoja sähköpostitse

Tiedätkin jo, että viranomaiset tai esimerkiksi pankkisi eivät koskaan tiedustele salasanojasi tai muuta arkaluontoista tietoa sähköpostitse. Jos epäilyksesi heräävät, kysy itseltäsi seuraavat kysymykset: Kuka kysyy? Miksi? Jos sinusta tuntuu jotain palvelua käytettäessä oudolta tai sinua alkaa epäilyttää palvelun luotettavauus, luota vaistoosi.

Pystymme auttamaan ja turvaamaan organisaation toimintaa kokonaisvaltaisesti, antamaan käytännönläheiset ja tehokkaat keinot riskien tunnistamiseen ja vaikutusten minimointiin.