PYYDÄ TARJOUS

Ota yhteyttä ja pyydä tarjous! Sovitaan tapaaminen, käydään läpi tavoitteenne ja annamme tarjouksen liiketoiminnallenne sopivasta ratkaisusta.

    Seuraa meitä Somessa

    Puhelimitse tapahtuva tietojenkalastelu

    Vishing

    Puhelimitse tapahtuva tietojenkalastelu

    Ilmiöstä käytetään myös englanninkielistä nimitystä vishing.  Vishing tulee sanoista voice phishing, eli kyse on huijauspuheluista. Vishing eroaa perinteisestä ja esimerkiksi sähköpostin avulla tapahtuvasta phishingistä siinä, että tietoja kalastellaan nimenomaan soittamalla uhrin puhelimeen. Vastaaja manipuloidaan luovuttamaan henkilökohtaisia tietojaan, joilla rikollinen sitten tekee rahaa.

    Suomessa esiintyneet teknisen tuen huijauspuhelut näyttävät saaneen uutta vauhtia. Huijauspuhelu voi tulla mistä numerosta tahansa, myös suomalaisesta. Soittajan numerot ovat väärennettyjä, joten niiden estämisestä ei ole apua.

    Useissa tapauksissa Intialaisittain englantia puhuva soittaja on kertonut edustavansa Microsoftin teknistä tukea – Windows technical department.

    Puheluita saattaa tulla esim. suomalaisesta 045-numerosta, brittiläisestä +44-numerosta ja marokkolaisesta +212-numerosta. Numeron alkuperään ei voi luottaa, sillä ne ovat usein väärennettyjä. Näytöllä voi myös lukea, että numero on tuntematon. Erityisen ikävä huijaustapa on sellainen, jossa puhelinnumero on väärennetty muistuttamaan aitoa puhelinnumeroa. Tällöin huijari saattaa esiintyä luotettavana tahona ja pyrkii luottamuksen kautta saamaan uhrista tietoja ja rikollista hyötyä. Esim. muka pankista soittava huijari pyytää jollain verukkeella uhria kertomaan verkkopankkitunnuksensa.

    Huijauksen kaava on yleensä samanlainen. Soittaja väittää, että uhrin tietokoneella on tietoturvaongelma ja pyytää avaamaan koneen korjatakseen sen. Soittaja vetoaa kiireeseen ja haluaa, että tietokoneeseen asennetaan etähallintaohjelma ”avun antamiseksi”. Todellinen tarkoitus on kaapata tietokone sekä onkia käyttäjän arkaluonteisia tietoja ja sitten esimerkiksi kirjautua uhrin pankkitilille rahan varastamista varten tai tehdä bitcoin-ostoksia tämän nimissä.

    Soittaja ei aina esiinny Microsoftin nimissä. Huijari voi väittää edustavansa myös esimerkiksi kotimaista teleoperaattoria ja kertoa, että tietosi pitää päivittää esimerkiksi palvelinrikon takia. Kyse on silkasta huijauksesta, sillä operaattorit eivät pyydä mitään tietoja puhelimitse, eivätkä varsinkaan soita minkään laite- tai muun vian takia.

    Tiedossa on myös soittoja, joissa puhelin on pirissyt, mutta lakannut pian soimasta. Tähän on kaksi mahdollista selitystä: kyseessä voi olla kalliiksi käyvä takaisinsoittohuijaus. Puhelimeen jää tieto vastaamattomasta puhelusta, jonka tarkoitus on houkutella vastaanottaja soittamaan takaisin tähän ulkomailla olevaan numeroon. Takaisin soittaminen voi tulla kalliiksi, sillä EU-alueen ulkopuolella olevaan puhelinnumeroon soittaminen voi maksaa useita euroja minuutilta, satelliittipuhelinnumeroon soittaminen jopa kymmenen euroa minuutilta tai enemmän. Toinen vaihtoehto on, että kyse on läpi menneestä Microsoft-huijaussoittoja tehtailevasta tietokoneen tekemästä automaattisoitosta, johon ei ole löytynyt huijarien soittokeskuksesta vapaata työntekijää. Tuntemattomasta numerosta tulleeseen puheluun ei kannata soittaa takaisin.

    Kyberturvallisuuskeskukselle on raportoitu satoja puhelinnumeroita, joista huijaussoittoja on tullut. Yleisiä numeroita ovat esimerkiksi +35840. +35845. 09-alkuiset numerot tai muiden kotimaisten telealueiden suuntanumerot. Myös yritysnumeroita ja samoja numeroita ilman ulkomaan suuntanumeroa esiintyy paljon.

    Jos olet vastannut epämääräiseen puheluun, lyö luuri soittajan korvaan. Rikolliselle ei tarvitse olla kohtelias. Usein nämä huijarifirmat myös opastavat työntekijöitään, kuinka pohjoismaisia uhreja pitää lähestyä, jotta nämä lentävät helpommin lankaan.

    Jos konnat saivat pääsyn tietokoneellesi tai pankkitilillesi, soita heti pankkiisi ja tee sen jälkeen rikosilmoitus.

    Poista huijarin asentamat etähallintaohjelmat, ja vaihda kaikki sähköpostin, sosiaalisen median ja muiden palveluiden salasanat. Huijarit keräävät muun muassa sosiaalisesta mediasta julkisia tietoja niistä henkiöistä, joille soitetaan.

    Suhtaudu epäilevästi kaikkiin yllättäviin puhelinsoittoihin, sähköpostiviesteihin tai vierailuihin, joissa tuntematon henkilö väittää olevansa peräisin luotetusta organisaatiosta.

    Älä luovuta tietoja itsestäsi, ellet ole varma henkilön valtuuksista pyytää niitä.

    Rajoita sosiaalisessa mediassa jakamasi henkilökohtaisen tiedon määrää. Internet on julkinen tietovaranto, joten jaa vain sellaista tietoa jonka kaikki saavat nähdä.

    Pystymme auttamaan ja turvaamaan organisaation toimintaa kokonaisvaltaisesti, antamaan käytännönläheiset ja tehokkaat keinot riskien tunnistamiseen ja vaikutusten minimointiin.

    KIINNOSTUITKO – OTA YHTEYTTÄ