TIETOSUOJA-ASETUS JA SEN VAATIMUKSET
Uppoamatonta logiikkaa
Syyriassa soditaan. Venäjä elää voimiensa tunnossa. USA:ssa valitaan presidenttiä ajautuen skandaalista toiseen. Kiinan talous hiipuu. Tämän päivän uutisointi on sisällöltään harmaata kuin alkanut marraskuu. Onneksi näiden masentavien uutisten keskelle mahtuu jotain hyvääkin. Iltapäivälehdet nimittäin mainostavat Sara Forsbergin puhuvan taas kielillä! Tuskin maltan odottaa, mitä tuleman pitää…
Fordione on koko olemassaolonsa ajan toiminut EU:n tietosuoja-asetuksen evankelistana. Retrospektiivisesti tämä aika on jaettavissa kolmeen vaiheeseen. Vaiheessa yksi minulle tuli tunne, että mekin puhuimme kielillä. Hurmostilassa muodostimme lauseita ja tavuja, jotka kuulijoiden mielestä eivät merkinneet mitään. Onneksi, päinvastoin kuin perinteisessä glossolaliassa, ymmärsimme itse puhumamme, mutta kuulijalle tietosuoja-asetuksen salat eivät auenneet. Seuraavaksi siirryimme niin sanottuun Via Dolorosa -vaiheeseen. Sanoma alkoi mennä perille, mutta suomalaisen mentaliteetin mukaisesti kukin päätti kantaa ristinsä itse. Aika harva kantoi. Kunhan kehui. Nyt olemme sitten vaiheessa kolme. On alettu ymmärtää, entistä presidenttiä lainatakseni, että tarttis tehdä jotain. Mutta mitä?
Minulla on onneksi tähän erittäin yksinkertainen vastaus. Paljon! Tarttee tehdä paljon! On kartoitettava prosesseja ja järjestelmiä. Tulee kuvata tiedon elinkaarimalleja ja käyttöoikeuksia. Täytyy jalkauttaa. Tietoturvallisuutta ja tietosuojaa on hallinnoitavakin. Siis tarvitaan malli siihenkin. Osalla yrityksiä nämä asiat ovat jo hyvällä mallilla ja täydentävät osiotkin työnalla. Tosin harmittavasti vain turhan harvalla. Tällä hetkellä kahden vuoden siirtymäkaudesta on kohta neljännes kulunut. Silti moni organisaatio vastaa edelleen ottavansa asian työn alle vasta ensi vuonna. Miksi? Siksikö, että se on niin helppo sanoa ja päästään samalla ikävästä myyntimiehestä eroon. Menköön muualle kertoilemaan tilintekovelvoitteistaan ja rekisterinpitäjän jaetuista vastuista. Meillä on rekisteriselosteet kunnossa ja niillä pärjätään!
Niinpä. Kaikki muistamme Titanicin. Tuon seitsemän meren valtiaan, joka meni pohjaan niin että pulputus vain kuului. Silläkin oli ”rekisteriselosteet” kunnossa. Pelastusveneitä oli, mutta niiden määrä oli mitoitettu vain puolelle matkustajista ja hädän hetkellä niiden kapasiteetista saatiin käyttöön vain murto-osa. Miksi näin? Koska uskottiin, että Titanic oli uppoamaton. Elettiin siis illuusiossa. Ja sitä vaarallisempaa paikkaa elää ei olekaan!
Luin jostain, että on vain kahden tyyppisiä yrityksiä. Niitä, jotka tietävät joutuneensa tietomurron kohteeksi ja niitä, jotka eivät tiedä. EU:n tietosuoja-asetuksen perimmäinen tarkoitus on varmistaa, että yksilöön liittyviä tietoja käsitellään ja säilytetään turvallisesti. Henkilötietoja käsittelevien tahojen, joita ovat minimissään kaikki suoraan työllistävät organisaatiot, on pystyttävä todistamaan, että näin toimitaan. On pystyttävä osoittamaan, että noudattaa lakia. Ja tämä vaatii sitä tekemistä. Kyse ei ole pelkästään rekisteriselosteista, vaan myös prosesseista, ohjeista, dokumenteista, viestinnästä, tietojärjestelmistä, infrastruktuurista ja myös tietomurroista tiedottamisesta vain olennaisimmat asiat mainitakseni.
Minusta on ollut mukavaa olla eri tilaisuuksissa kertomassa tietosuoja-asetuksesta ja sen vaatimuksista. Ihmisiä on aina kiva tavata ja miehelle, joka pitää omasta äänestään, ei puhuminenkaan aiheuta ylitsepääsemättömiä haasteita. Ainoa harmittava asia on se, että olisin yhtä hyvin voinut puhua kotona. Surullista kyllä, on myönnettävä, että viestini on mennyt lähinnä Nice to Know -osastolle. En usko, että kyse olisi niinkään ollut huonosta tavastani esittää asiaa, vaan pikemminkin siitä, että vaatimusten laajuutta ei ole osattu peilata omaan toimintaan. On hyvä muistaa, että EU:n asetuksen noudattamatta jättäminen voi tuoda muassaan liiketoiminnan lopettavan rahallisen sanktion. Kuten tiedämme, lähes joka viikko joku onnellinen voittaa Lotossa. Ikäväkseni on todettava, että jossain vaiheessa joku tulee vääjäämättä samaan voittokupongin myös EU:lta. Päinvastoin kuin Lotossa, tähän arvontaan voi vaikuttaa. Nyt alkaakin olla viimeinen hetki ottaa peili kauniiseen käteen. Ellei sitten välttämättä halua seistä uppoavan laivan kannella kuunnellen Sua kohti, Herraani.
Kirjoittaja: Matti Timonen on yksi Fordione Oy:n perustajista